Sanotaanko vaikka niin, että blogi idea vähän jäi. Todellakin silti kaikesta huolimatta anutin todella paljon kirjoittamisesta, tekstin suunnitelusta yms. Se on tavallaan kutsumus, jota haluan harjoittaa.
Noh mitä nyt voin sanoa, ettei teksti ole pelkkää pahoittelua...
No aloitetaan siitä että minulla on nyt hyvä olla. Omien henkilökohtaisten asioiden takia mieleni on silti välillä ahdistunut, mutta muuten voin hyvin. Koulu alkoi, sain kavereita yms. Ystäväpiirini on suuri ja laaja ja sen takia on semmonen niin sanottu kokonainen fiilis.
Koulussa pärjään mielestäni hyvin, verrattuna niihin kauhutarinoihin jota olen kuullut. Arvosanat laskevat, kuin putous, opettajat ja oppilaat ovat kusipäitä... C´mon ei se nyt niin mene. Oppilaat koulussa kyllä joskus välillä, nyt kun meillä on aika suuri kokoinen koulu. Opettajissa on tietenkin suosikkeja, ja sitten niitä ,joita ei tekisi yhtään mieli kuunnella. On se ylä-aste aika eläintarha.
