Kertomus -Tunteeton & Kasvoton

   Tunteeton & Kasvoton

Kerran elämässäni olin katunut salaisuutani. Salaisuuteni oli hyvin synkkä, enkä olisi ikinä kenenkään halunnut kuulevan salaisuudestani, saati sitten puhuvan siitä. Niimpä päätin kadota maailmasta. Jätin kaiken taakseni: Tuttavat, kodin, perheeni.... Olin valmis mihin tahansa, ettei kukan saisi salaisuuttani selville. Juuri sinä hetkenä tuo mystinen mies astui elämääni. Hän oli nuori ja komea. Hän sai minut unohtaman salaisuuteni päiviksi,kuukausiksi ja lopulta vuosiksi. Aika kului, ja olin korviani myöten ihastunut tuohon mieheen. Eräänä päivänä tuo mies teki jotain maailmaa mullistavaa, ja kertoi tunteistaan. Samala sekunnilla maailmani muuttui. Tunsin niskassani vastuun, mitä minun pitää kantaa elämäni loppuun asti. Minun kuului varjella kantamustani hyvinä, ja huonoina hetkinä. Tuo takka, oli silloin vasta syntymätön tyttäreni Alimia. Alimia ei ikinä saisi selville salaisuuttani, ja ihan hyvä niin, ettei hänen tarvitse kuulla raakaa totuutta itsestään. Nyt kuitenkin tunsin, että salaisuuteni oli vaarassa. Minun oli pakko, ihan pakko jättää Alimia ja kadota maailmasta ikuisiksi ajoiksi.

Luku 1. 

Ihmisiä ei ole luotu häviäjiksi

Näen unta kilpauinnin mestaruudesta. Näen itseni palkinto korokkeen ylimmällä tasolla, ja suurin mitalli kaulassani. Hymyilen iso kukkakimppu kädessäni isossa, ja korkeassa uimahallissa, jonka tunnistan New Versetyn uimahalliksi. Kaikki hurraavat" Ve-am! Ve-am! Ve-am! " Eräs lähinnä olevistani katsojista sanoo minulle: "Veam! Ei sa nukkua historiantunnilla!" Olen hämmästynyt, ja yhtäkkiä herään omalta pulpetiltani, ja kaikki luokkamme 21 oppilasta ovat suunnanneet silmäparinsa minuun. "Anteeksi" sanon vaitonaisesti ja yritän keskittyä asiaan. Opettajamme mr. Sweed on vanha ja kiukkuinen opettaja. Olen kuullut kauhutarinoita, siitä miten hän käski kerran erään oppilaan nurkkaan imemään peukkuaan, pelkästä 5 minuutin myöhästymisestä. Mr. Sweedillä oli vanha ja nuhjuinen villaliivi ja ruskeakeltaiset housut jalassaan. Tietysti hienosti silitettynä. Mr. Sweedillä on iso parta, joka ylettyy hänen rintaansa. Pieni maha ja isot tiirailu-silmälasit. Hiuksia hänellä ei ole, ja naama aina mutrussa. Vanhat nahka kengät jalassa, hajun voi melkein haistaa pulpetilleni asti.

  Luokkamme on aika suuri 21 oppilaalle. 3 isoa ikkunaa vasemmalla puolellani, joista paistoi ihanasti varhaisen kesän aurinko. Ilma on mitä ihanin. Näen ikkunasta rinnakkais luokkalaisteni liikunta tunnin, ilmeisesti 7c. Heillä on jalkapalloa. Jos katsoin horisonttiin, näin vain isoja ja ylväitä rakennuksia, kauniin ja lämpimän auringon tiellä. Oikealla puolella, juuri kerrostalojen vieressä oli niitty, jolla kasvoi vain muutamia puita. Jos siristi silmiään saattoi juuri ja juuri nähdä Big Mutrean meren rannan. Tuolla kyseisellä rannalla olen käynyt monen monta kertaa uimassa kouluni kanssa, vaikka olen aina sanonut etten halua, sillä käyn jo muutenkin uimassa jokapäivä harrastukseni puolesta. Opettajat ovat vain aina sanoneet hymysuin, että liikuntaa ei voi ikinä olla liikaa. Uimisesta puheen ollen: Minullahan on ensitunnilla uimaharjoitukset, pääsen viimein harjoittelemaan Tripla-takaperin-volttia. Koulun kellot soivat tuntien päättymisen merkiksi, ja ryntäänkin suoraa päätä uimahallia kohti.

  Uimahalli on ihan koulumme vieressä, noin 2 kilometrin päässä. Otan siis valkoisen Joponi ja lähden sotkottamaan kohti uimahallia. Matka tuntui kivuliaan pitkältä, vaikkei matka ollut loppujen lopuksi niin pitkä. Saavuin vihdoin uuvuttavan matkan jälkeen uimahallin pihaan, joka näytti ylväässä valossa jotenkin maagiseta. Hymähdin, ja mietin vain Mr. Sweediä huutamassa minulle. Huomasin olevani jo uimahallissa sisällä, ja näytin rannekettani ja myyjä sanoi iloisesti ja hymyillen: "Huomenta." Vastaan takaisin mutten tunnista myyjää, vaikka tunnen kaikki henkilökunnan jäsenet. Ilmeisesti harjoittelija. Mietin. Siitä huolimatta kävelin tyttöjen pukuhuoneeseen. Vaihdoin vaatteeni äkkiä kilpauinti pukuuni, ja hipsin pesutilaan. Pesutilassa on jo muitkin uimseurani jäseniä, Amanda, Seili,Niina.... Moikkaan tytöille, ja menen itse suihkun alle. Selkääni alkaa sattumaan, enkä pysy pystyssä. Minua pyörryttää ja oksettaa yhtäkkiä. Tytöt huomaavat tilanteeni ja nappaavat minut kiinni. "Ootsä ok?" Seili kysyy minulta. "Jotain sinneppäin" Vastaan hymyillen. Nyt pysyn jo itse pystyssä, joten jatkoin uimahatun laittamista. Se oli tiukka, mutta sain sen jotenkin päähäni. Uima-asuni tuntui pieneltä, vaikka olimme juuri ostaneet uuden. Siitä huolimatta menin allasosastoon sisään. Allasosastolla ei ollut vielä ketään . Vedin uimalsit päähäni ja hyppäsin veteen pää edellä komessa kaaressa. Harjoittelun ansiota, Mietin. Vesi oli aika viileää viimekertaan verrattuna, mutten antanut sen häiritä.  Näin vedessä jotain jok kiinnitti huomioni. Vedessähän kellui verta!